Aiheuttavatko parfyymit ja hajut sinulle joskus päänsärkyä, pahoinvointia tai jopa migreeniä? Tuoksuyliherkkyydestä kärsii Suomessa nykyään 10–40 % väestöstä. Arjen kemikaalit ja tuoksut voivat aiheuttaa osalle voimakkaitakin oireita. Vielä pari kolme vuotta sitten tuoksuyliherkkyyttä ei edes tunnustettu, mutta tänä päivänä se on jo täyttä totta. Tuoksuyliherkkyyden oireet ja aiheuttajat vaihtelevat yksilöllisesti ja siksi oireilevien määrää voidaan arvioida vain suuntaa-antavasti.

Tuoksuyliherkkyyden aiheuttajista on vasta hyvin vähän tietoa. Tästä syystä omaa päivittäistä tuoksukuormaa kannattaa seurata. Omat valintamme vaikuttavat myös kanssaihmisiimme, joten teatteriin ei kannata valita sitä voimakkainta lempiparfyymia, ellei halua tuntemattoman vierustoverin kärsivän ja pahimmillaan jopa poistuvan salista. Teatterit ovat yleisimpiä tiloja, joissa tuoksuyliherkkä saa oireita ympärillään olevien ihmisten liian voimakkaista ja runsaasti käytetyistä tuoksuista.

Kemikaalituotteiden, kuten kosmetiikan ja erilaisten siivous- ja pesuaineiden käyttö, on kasvanut hurjaa vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samoin niissä esiintyy jatkuvasti uusia ja erilaisia tuoksuvaihtoehtoja. Ylimääräisten kemikaalien ja hajusteiden käyttöä kannattaa harkita, vaikka ne eivät aiheuttaisikaan itselle oireita tai altistaisi tuoksuyliherkkyydelle. Vaatii vielä paljon tutkimusta, että voidaan sanoa, onko hajusteista terveydelle haittaa.

Kosmetiikkamarkkinoiden tuotetarjonta on laajentunut ja mielialaan vaikuttava tuoksumarkkinointi yleistyy salakavalasti. Elintapojemme ja ympäristömme muutos saattaa vaikuttaa tuoksuyliherkkyyden lisääntymiseen, mutta kuten sanottu, lisätutkimuksia tarvitaan vielä paljon, jotta voidaan todeta syyn ja seurauksen yhteenliittymä.


Siedätyshoito ei auta tuoksuyliherkkyyteen

Hajut kuuluvat osana arkeamme, mutta se, miten paljon valitsemme ja käytämme tuoksuja ja hajustettuja tuotteita, on meistä itsestämme kiinni. Tuoksuyliherkistä valtaosa on keski-ikäisiä naisia. Lapsilla tuoksuyliherkkyys on harvinaista. Tuoksuille ei voi myöskään siedättyä, joten hajusteiden ja tuoksujen käyttöä ei tule ainakaan lisätä siedättymisen vuoksi.


Tuoksuvia hotelleja, vaatteita ja autonrenkaita

Erityisen suuren mielenkiinnon kohteena on tuoksumarkkinoinnin yleistyminen. Terveysjärjestömme puoleen on käännytty hotelleista ja kaupoista, joille markkinoidaan tiloihin varta vasten suunniteltuja tuoksuja, joiden tarkoituksena on lisätä myyntiä, mutta myös luoda kohteelle oma personoitu haju. Hajusteita on lisätty jatkuvasti myös uusiin tuotteisiin kuten vaatteisiin, autonrenkaisiin, nenäliinoihin ja kuukautissiteisiin. Ruokakaupoissakin on kokeiltu synteettisiä tuoksuja lisäämään ihmisten ostokäyttäytymistä. Markkinointi on ovelaa, sillä saatat tiedostamattasi ostaa esimerkiksi hedelmiä, koska tunnet niiden raikkaan tuoreen tuoksun. Sama pätee leipomotuotteisiin kaupassa, jossa ei ole olemassa paistopistettä.

Pitää siis paikkansa, että tuoksut vaikuttavat mielialaamme. Hajuaistimme on hyvin yksilöllinen: se mikä herättää itsessämme positiivista nautintoa, voi olla toiselle painajaista.

Allergia- ja astmaliitto ei halua tehdä maailmasta hajutonta tai tuoksutonta – mutta peräänkuulutamme huomaavaisuutta ja malttia tuoksujen käytössä. Syksyllä viikolla 44 vietetään yhteispohjoismaista Tuoksuttomuus-viikkoa, joten lisätietoja luvassa pitkin vuotta.