He eivät nimittäin parane niillä lääkkeillä, joita saavat. Siksi heidän pitäisikin saada mahdollisuus valita siedätyshoito niin aikaisin kuin mahdollista, sanoo vanhempi tutkija, ylilääkäri ja lääketieteen tohtori Hans-Jørgen Malling tanskalaisesta, Kööpenhaminassa toimivasta Allergi-Center i Region Hovedstadenista.

Meillä on noin miljoona siitepölyallergikkoa, jotka kärsivät allergisesta nuhasta. He hakevat apua lähinnä yleislääkäreiltä. Monet heistä eivät siis saa optimaalista hoitoa, sanoo Hans-Jørgen Malling.

 

Repaleisia ratkaisuja

Hänen mielestään monille allergikoille tarjotaan repaleisia ratkaisuja, kun heille annetaan monia erilaisia oirelääkkeitä, jotka varmasti auttavat oireissa, mutta eivät hoida allergiaa aiheuttavaa syytä.

– Historiallisesti katsottuna meillä ei ollut 100 vuotta sitten muuta kuin siedätyshoitoja, mutta sitten tulivat antihistamiinit, nenäsuihkeet ja muut, ja potilaita alettiin lääkitä oireenmukaisilla lääkkeillä. Niitä on helppo ottaa ja ne auttavat, mutta ne eivät paranna. Siedätyshoitoa antavien lääkäreiden määrä väheni 1980- ja 1990-luvuilla, mutta viimeisen 10–15 vuoden aikana monet tutkimukset ovat osoittaneet, että siedätyshoito hoitaa elimistön häiriötilaa allergian taustalla. Siksi kiinnostus sitä kohtaan on noussut kovasti myös asiantuntijapiireissä, mutta monet yleislääkärit ovat vieläkin sitä mieltä, että se ei auta. Mutta se on valetta, se auttaa paljon paremmin kuin mikään muu, Malling sanoo.

 

Aikaisin liikkeellä

Mallingin mielestä siitepölyallergia on maan kallein sairaus, koska siitä kärsivät useimmiten lapset ja nuoret aikuiset. Heidän oppimiskykynsä ja opintosuorituksensa heikkenevät noin 20 prosentilla.

– Tavallinen flunssa kestää ehkä 4–5 päivää, mutta siitepölyallergiasta voi kärsiä 4–5 kuukautta. Tämä maksaa sekä yhteiskunnalle että yksilölle, koska niin monet kärsivät heikentyneestä suorituskyvystä niin pitkään joka vuosi.

– Allergiapotilaat ovat riippuvaisia lääkkeistään, mutta he eivät voi valita niitä pääsääntöisesti itse. Minusta lääkäreiden pitäisi pohtia siedätyshoitoa niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Sairaus voi muutoin kehittyä astmaksi ja tässä tapauksessa pahaan pitää puuttua niin pian kuin mahdollista, jotta vastuskyky saadaan takaisin raiteilleen, Malling kertoo.

 

Ei tekosyitä

Monet pelkäävät sivuvaikutuksia?

– Kun allergeeneja ruiskutetaan kehoon, pitää aina olla valmiina mahdolliseen anafylaksiaan eli allergiseen reaktioon. Mutta niin kauan kuin tietää, mitä tekee, hoito ei ole vaarallista. Sitäpaitsi siedätyshoidon voi antaa myös tablettimuodossa, jolloin riski on paljon pienempi. Valitettavasti tablettihoidolla on vaikutusta vain heinä-allergiaan, mutta sillä on sama vaikutus kuin pistoksilla. Hoitomuodon käyttöönottamatta jättämiselle ei siis ole minkäänlaisia verukkeita.