Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja, sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämön mukaan kotia on syytä epäillä ärsytysoireiden aiheuttajaksi etenkin silloin, jos vointi muuttuu kotiin tullessa.

– Selkein merkki epäterveellisestä kodista on se, että muualla on oireeton ja kotona ärsytysoireet pahenevat tai yleinen vointi heikkenee. Sisäilma on terve silloin, kun se on huomaamaton. Se ei saa haista eikä maistua.
Uusikaan rakennus ei ole tae terveellisyydestä.

– Sisäilmaongelmat eivät ole vain vanhojen talojen ongelma, vaikka niin usein ajatellaan. Uusissa taloissa on yhä enemmän erilaista rakennusmateriaaleista, kalusteista, kodintekstiileistä ja puhdistusaineista irtoavaa kemikaalikuormaa, joka heikentää sisäilman laatua, Rämö sanoo.

Rämön mukaan suuri osa sisäilmaongelmista olisi vältettävissä asunnon suunnitteluvaiheessa.

– Nykypäivän rakennuksissa mennään monesti jo suunnittelussa metsään, ja sitten asunto ei kestä normaalista elämästä aiheutuvaa kulutusta.

– On yleistä, ettei märkätiloissa ole riittävää ilmanvaihtoa tai lattialämmitystä, eivätkä rakenteet kestä kylpyhuoneeseen kuuluvaa elämää. Monesti esimerkiksi märkätilojen pintarakennejärjestelmä on suunniteltu siten, ettei vesi pääse ohjautumaan esteettä kaivoon, Rämö kuvailee kosteusvaurioriskejä.

Rämö uskoo rakennusmateriaalien kemikaalien olevan osasyynä yleistyvään astmaan.

– Markkinoilla on nykyisin lisääntyvässä määrin myrkyllisiä rakennusmateriaaleja, joita ei ole testattu, eikä prosessi- tai jälkikäsittelykemikaaleista tarvitse kertoa kuluttajalle. Kemikaalipäästöjen haitat alkavat kiriä sisäilmaongelmissa kosteus- ja homevaurioiden yli.

 

Vähemmän päästöjä

Rakennusmateriaalien lisäksi kotiin irtoaa kemikaalipäästöjä muun muassa kodin tekstiileistä sekä muusta irtaimistosta ja kulutustuotteista.

– Nykyisin tekstiileiltä ja huonekaluilta vaaditaan yhä enemmän erilaisia ominaisuuksia, kuten paloturvallisuutta, kulutuksen kestoa, ryppyisyyden estoa ja valonkestoa. Tämä näkyy lisääntyneinä myrkkyinä materiaaleissa. Kaikista käyttämistämme tuotteista irtoaa hengitysilmaamme kemikaaleja ja erilaisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat terveysriskejä, Rämö kertoo.

Kodin materiaalipäästöjä voi pienentää valitsemalla vähäpäästöisiä, allergiaystävällisiä tuotteita.

– M1-merkityistä tuotteista on testattu aistinvaraiset päästöt, kemialliset yhdisteet ja karsinogeenit, ne edistävät hyvää sisäilmaa ja niillä voi parantaa asumisterveyttä. Myös esimerkiksi joillain maaleilla on allergiatunnus, jossa kriteerit ovat vielä tarkemmat, Rämö vinkkaa.

– Vähäpäästöisten ja vähän käsiteltyjen materiaalien suosimisen lisäksi hyvin toimiva ilmanvaihto auttaa vähentämään päästöjen määrää asunnossa, Rämö neuvoo.