Vaihtoehtojakin löytyy: kasvipohjaiset hiusvärit ovat turvallisempi vaihtoehto, ja sopivat myös allergikoille.

Synteettiset hiusvärit sisältävät keskimäärin 20-30 eri kemikaalia, jotka kaikki ovat erittäin allergisoivia. Näistä vaarallisin on PPD eli parafenolinidiamini, joka imeytyy ihon läpi verenkiertoon. Suurin osa kestoväreistä sisältää PPD:tä. Viimeiset kymmenen vuotta ekokampaajana toiminut Minna Pernu kertoo, että allergioiden yleistymisen ja vakavien, jopa kuolemaan johtaneiden, allergiareaktioiden myötä myös tietoisuus kemikaalien vakavista haitoista on lisääntynyt.

– Asiakaskunnassani on paljon allergikkoja, mutta myös heitä, jotka haluavat välttää ylimääräistä kemikaalien kuormitusta. Kemikaaliallergioiden kasvun taustalla on jo 90-luvulla alkanut hiusvärien käytön suosio. Olen toiminut alalla yli 20 vuotta ja värjäysten seuraukset ovat, ikävä kyllä, nyt nähtävillä, Pernu sanoo.

"Mitä nuorempana hiustenvärjäysten aloittaa, sitä suurempi on herkistymisen ja allergisoitumisen riski"

Tanskassa hiusten värjäystä ei suositella raskaana oleville tai imettäville. EU:n komissio ei suosittele hiustenvärjäystä alle 16-vuotiaille lainkaan. Myös Pernu on erityisen huolissaan nuorista, jotka aloittavat synteettisten hiusvärien käytön jopa 12-14 -vuotiaina.

– Pyydänkin vanhempia miettimään tarkkaan antaako lapselleen luvan hiusten kemialliseen värjäykseen. Eikä siihen pidä suostua, vaikka lapsi sanoisi, että kaikki muutkin värjää. Kyse on terveydelle vaarallisista aineista, ja mitä nuorempana hiustenvärjäysten aloittaa, sitä suurempi on herkistymisen ja allergisoitumisen riski. Ja jos kerran allergisoituu hiusväreille, niitä ei enää pysty käyttämään, Pernu muistuttaa.

Kasvipohjaiset hiusvärit eivät sisällä kemikaaleja, allergisoivia tai hiuspohjaa ärsyttäviä ainesosia. Värjäyksessä ei rikota hiuksen rakennetta vaan väri ikään kuin maalautuu hiuksen pinnalle. Kasvipohjaiset värit kestävät kuitenkin yhtä hyvin ja jopa pidempään kuin synteettiset hiusvärit. Ne ovat turvallisia kaikille, myös ympäristölle.