Astma on yleisin pitkäaikainen hengitystiesairaus Suomessa. Sitä sairastaa jossain vaiheessa elämäänsä noin 10 % suomalaisista. Astmassa keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet ja keuhkoputket supistelevat. Toisin kuin esimerkiksi flunssan aiheuttama yskä, astma ei ole bakteerin eikä viruksen aiheuttama.

– Astman oireet ovat lisääntynyt limaisuus, yskä ja hengityksen oireilu, kuten hengenahdistus tai hengityksen vinkuna.

 

Taustalla perimä, hengitystieinfektiot ja ympäristötekijät

Useimmiten astma puhkeaa joko allergioiden tai hengitystieinfektion laukaisemana.

– Joissakin perheissä tai suvuissa on taipumusta astmaan ja allergiaan. Tupakoiminen lisää astman puhkeamisen todennäköisyyttä. Toistuvat hengitystieinfektiot voivat tuoda esille astman, Kauppi sanoo.

Tietyt ammattiryhmät ovat muita suuremmassa riskissä sairastua astmaan.

– Jauhopölystä johtuen esimerkiksi leipureilla on lisääntynyt riski sairastua. Hieman lisääntynyt riski on myös kampaamoissa työskentelevillä.

 

Kouluikäisten astma liittyy yleensä allergiaan  

Astma diagnosoidaan oireiden ja puhallustestien perusteella. Puhallustesteillä osoitetaan keuhkoputkien supistumistaipumusta. Diagnoosi perustuu testituloksiin ja tyypillisiin oireisiin.

Astmaa on useita eri alatyyppejä kuten allerginen astma, eosinofiilinen eli ei-allerginen astma, sekamuotoinen astma- ja keuhkoahtaumaoireyhtymä, merkittävään ylipainoon liittyvä astma ja neutrofiilinen astma.

"Astmataipumus on pysyvä, mutta astma voi olla vähäoireinen tai oireeton välillä kuukausia tai vuosiakin"

– Kouluiässä puhkeava allerginen astma on näistä hyvin tunnettu alaryhmä. Sen sijaan rasitusastmaa ei pidetä omana alatyyppinään, vaan mikä tahansa astma oireilee rasituksessa, jos hoito ei ole kohdallaan, Kauppi sanoo, ja jatkaa:

– Astmataipumus on pysyvä, mutta astma voi olla vähäoireinen tai oireeton välillä kuukausia tai vuosiakin. Pienten, 0-4 vuotiaiden astma on eri asia: heillä voi olla hengitystieinfektioita, joissa hengitys on astman kaltaisesti oireilevaa. Tyypillisesti kyse on pienten poikalasten ongelmasta. Näistä tapauksista osa paranee kokonaan.

 

Hoidon tavoitteena on oireettomuus ja keuhkojen hyvä toiminta

Astman huolellinen hoito vähentää oireita, helpottaa arkea ja vähentää sairauden pahenemisvaiheita. Pahenemisvaiheessa oireet hankaloituvat selvästi ja astmaa sairastava kärsii yöheräilyäkin aiheuttavasta yskästä ja limaisuudesta.

On tärkeää, että astmaa sairastava sitoutuu hoitoon.

– Hoidolla pyritään siihen, että keuhkojen toiminta pysyy hyvänä ja pahenemisvaiheet saadaan estettyä.

Tupakoimattomuus ja hyvästä yleiskunnosta huolehtiminen on tärkeää.Vertaistukea on saatavilla esimerkiksi Allergia- ja astmaliiton kautta.

– Astmassa voi olla hankaliakin vaiheita, mutta kokonaisuudessaan ihmiset sopeutuvat hyvin ja heillä menee keskimäärin hyvin. Astmaa ei tarvitse pelätä, Kauppi summaa.